Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
30.09.2006 - 23:13

Muistojeni syvissä kammioissa
Minä kuljen koskettamassa
Kylmiä pintoja
Jalkojen alla viileyden tuntu
Auringon heijastus lattialla

 Kaikki on ennallaan
Mikään ei ole koskenut
Aikojen saatossa mihinkään

 

Täällä me joskus olimme
Onnellisia ja perhe
Askeleet käytävällä
Hymyä ja naurua

 

Katso minua
Äiti
Mihin vuodet ovat minut vieneet?
Katso minua
Isä
Mihin sinä menit?

 Yksinäisyys siellä asuu
Vaikka kaikki on siellä
Katkeruus siellä asuu
Nyt kun ketään ei ole

 Katso minua veli
Olemme kasvaneet jo
Katso minua sisko
Aikasi tulee vielä

 Kaikki on ennallaan
Mikään ei ole muuttunut
Aikojen saatossa mihinkään

 Katso minua nyt
Yksin ja menneen vankina
Katson sinua nyt
Enkä näe enää mitään

30.09.2006 - 23:01

Kuinka kulkevatkaan ohi
kasvottomat ihmiset
Päästämättä ääntäkään
askeliltaan
Kuinka yön pimeydessä
valon takana kasvot

Puhetta
Minä ymmärtämättä kieltäsi
Sanoja
Vannomassa huomisesta

 Kuinka vapiseekaan kehoni
Katseesi alla
Kuinka huokaankaan
Yksinäisyyttäni peläten

Kosketuksia
Muiden näkemättä
Naurua
Hiljaisuutta ennen

 Kuinka kaipaankaan
Sinua jo nyt
Kuinka toivonkaan
Sinua jo nyt

 Askeleita
Ohitseni kulkijat
Pysähtyneisyys
Sinä jäit vierelleni

30.09.2006 - 22:54

Keskellä hetkeä
Kadotan otteeni
Katson sinua
Olet olemassa minulle
Mutta en tahdo sinua enää

 Olet olento
Ainutlaatuisuutesi sokaisee minut
En kestä sinua enää
Kääntäisin selkäni
Jos olisin tarpeeksi voimakas

 Voimalla pakotan
sinut alistumaan
Sinä polvistut
Kyyneleisin silmin

Olet siinä
Avuton olento
Lihasten kouristus
Ja lakkaat olemasta

 En tahdo rakkauttasi enää
Se ei koskaan mitään antanutkaan
Silmissäsi kosteus
Vartalollasi viimeinen hehku
Kuinka kaunis olitkaan

 Käännän selkäni
Hymyillen
Mukaasi en tahdo
En koskaan halunnutkaan
Olit olemassa minulle
Mutta en tahtonut sinua enää

16.09.2006 - 10:49


Minä kaipaan syliä
joka lämmittäisi minua
Sytyttäisi sammuneen liekkini
Jotta se palaisi
ja tekisi minut ehjäksi
Jotta se korjaisi
rikkoontuneet kohtani
Viallisen sisimpäni
Haavoittuneet raajani

Puhalla minuun elämä


16.09.2006 - 10:45


Tuulee taas

tuulessa laulusi
Kehrää korvan juuressa
kuin hidas henkäys
Lämmin ja hyväilevä

Hymyilin
ensi kertaa
Pitkään aikaan
Ehkä sait minut
Uskomaan
Parempaan

Ihmisten välillä
on aina syvä kuilu
Kannustit hyppäämään
Otit toisella puolella
Mut vastaan

Ja sylissäsi
olen hetken turvassa
kunnes menen taas

Mutta en itkien
Sillä pitkästä aikaa
Sinun takia
Hymyilen


10.09.2006 - 20:07
Älä rakastu
Sanot
Etkä tiedä
rakastan jo
Minun tapani rakastaa
kaikkea liikkuvaa

Henkäyksessä ikuisuus
Huokaan
Jäätävä polte
ei vain lakkaa
Värisen
ja olen poissa

Et ulotu
Koskaan
minua koskettamaan
Koska tiedän
et sitä edes
Tahdokaan

Kukatkin ovat
aikoja sitten kuihtuneet
Enkä pysty
mitään korjaamaan
Tiedän
en sitä edes
Tahdokaan

Ja minä pyydän
että jää
Mutta tiedät
se saa vain
Kehää kiertämään

Se olen minä
Olet jo nähnyt
Se olet Sinä
Jota minä kosketan


10.09.2006 - 20:04
Jäin säteen taa
Joka jäänkin sulattaa
Ei se mua voi koskettaa
Kai mun täytyy vaan
yksin oppii vaeltaa

Mun täytyis vaan
oppii nauttimaan
Päästäis irti vaan
kaikista kahleistaan

Miten voi joutua hukkaan
Päästää itsensä katoamaan
Kuka sen sai aikaan
Sai mut ansaan


Kirjoittaja
Avautumista, valittamista, elämää. Rakkautta ja ruisleipää. Niin ja suklaaseen sotkettuja puseroita.
Rakkaus
Aurinko, sinä sanoit kun katselimme kuuta.
Sinä vannoit pitäneesi
tähtiä kämmenellä,
että kissat
olivat suudelleet lintuja,
kielot kukkineet pakkasessa.
Kun me olemme rakastelleet
sinä olet aina
sillä tavalla
oikeassa ja väärässä
etten muuta voi kun rakastaa sinua.
Valitusvirret blogilistalta
Valitusvirret voi tilata täältä
Sivupohja