Aina kun minä pääsen tänne kirjoittamaan urheilullisista saavutuksistani, niin harrastelu lopahtaa melkein vakiona aina n. kahden viikon kuluessa ilmoittamisesta. Mutta kuitenkin, tänään menin uimahallille ja 40 minuutissa uin kilometrin pätkän. Jaksoinkin huomattavasti paremmin tänään kuin eilen aamulla, mutta tuskin sitä heti kahdeksan aikaan aamulla tarvitseekaan kerralla uida niin pitkää matkaa. Pääasia siis, että liikkuu.

Ja olen viikonloppuna sitten ihan puolihuolimattomasti pakannut tavarat. Koulutarvikkeista puolet (ja tietenkin ne tärkeimmät paperit) jäivät kotiin, laskin jäi kotiin ja kopiopaperit jäi kotiin. Pitäisi varmaan siis panostaa ensi viikonloppuna hieman enemmän, kun käyn kotona. Ystävä tulee viikonloppuna kylään ja tarkoitus olisi mennä viikonloppuna shoppailemaan alennusmyynteihin. Mun pitäiskin ostaa kahdet farkut ainakin. Ja arvatkaa kiinnostaako mennä niissä ruuhkissa sovittamaan farkkuja...

Katsoin neloselta discoveryn dokumentin raskausajasta ja synnytyksestä. Mielettömän hyvä dokumentti, siinä kerrotiin alkion kehittymisestä aivan alusta saakka synnytykseen jossa näytettin surutta synnytyspöydällä hikoileva äiti. Kerrottiin ohimennen sikiön niskaturvotuksesta, istukan kehittymisestä, ultaäänestä, keisarinleikkauksesta. Minä melkein itkin, kun naiset synnyttivät. Vauvakuume ei todellakaan ole kadonnut mihinkään, vaikka mietin paljon muitakin asioita nyt.

Onneksi tuo koulu alkoi, saa siis päiviin vähän sisältöä. Lisäksi tuo uimassa käynti rentouttaa ihan mielettömästi, kun siellä vedessä liukuu ja on hiljaista pinnan alla. En ole ottanutkaan tavoitteeksi hullua rehkimistä, vaan että liikkuisin päivittäin. Ja muuten, minun ruokatottumuksille on tapahtunut jotakin erittäin kummallista. Sen jälkeen, kun aloin syömään vitamiineja, mun vatsalaukku on kutistunut. Ruoka-annokset tipahtivat kooltaan puoleen, en vain saa kerralla alas enempää. Ja lisäksi lähes minuutilleen minulla on kolmen tunnin välein nälkä. Niinpä kolmen tunnin välein syön pieniä annoksia ruokaa, jotka sisältävät paljon kasviksia tai vaihtoehtoisesti hedelmiä, jos en syö mitään suolaista. Ja sitten, olen alkanut maistamaan maut todella terävästi. En pysty syömään leikkeleitäkään oikein, sillä ne maistuvat todella suolaisilta. Ja koulun automaattikaakao ei meinaa mennä alas, sillä se maistuu kamalan makealle taas. Ja ei, en ole raskaana, koska syön pillereitä. (Ellei ole tapahtunut ihme). Mutta mun keho toimii ensimmäistä kertaa elämässä kuin unelma.

Painoa en tiedä tällä hetkellä, eikä sillä ole niin väliäkään. En ole mittaillut itseäni mitenkään. Näen sen kyllä peilikuvasta sitten, kun olen tyytyväinen. Ensi viikolla aion sitten käydä koulun jälkeen salilla ystävien kanssa. Joko siis ihan vaan salilla tai mennään sitten jumppaan. Ja tarkoitus olisi myös käydä vielä uimassakin, sillä uinti on aerobista ja palauttavaa liikuntaa, joten se sopisi salilla käynnin ohelle. Hiljaa hyvä tulee. Niin ja olen mä herkutellutkin; viikon aikana kolme konvehtipalaa. Hihi, en ala siis totaalikieltäytyjäksi. Lisäksi syön melko surutta juustoa, joka ei ole sieltä kevyemmästä päästä, käytän leikkeleitä ja uskon vahvasti että äidin tekemään perunamuusiin on livahtanut reilu annos voita. Mutta, nyt tämä on oikeasti aika hyvällä mallilla, itsestä tuntuu hyvältä. Tosin tämä väsymys siltikin kummastuttaa, ehkä kestää tottua rytmiin vain loman jälkeen. Mutta oikeasti, parempi vaikutus oli vitamiiniporetableiteilla kuin noilla tableteilla. Luulen niin ainakin.

Huomenna mennään äidin kanssa vierailemaan siskon luona. Lisäksi perjantaina on tentti, johon tänään luin toista tuntia (jes, jes, jes). Ensi viikon maanantaiksi pitäisi tehdä esitelmä markkinoinnin tunnille. Huomenna pitäisi muistaa lainata englannin materiaalit ja ostaa tulostuspaperia. Ensi viikolla pitäisi tehdä kaksi esitelmää ja valmistautua kirjanpitolainsäädännön tenttiinkin. Onhan tätä tässä juu...