On tehny jotenki kauheen tiukkaa saada aikaiseksi tänne mitään tekstiä. Ei oikein ole kerrottavaa ja sitä samaa vanhaakaan ei jaksaisi koko ajan. Mutta mutta, eilinen sokerirasitus sujui hyvin, rasitusarvot olivat alle puolet sallituista raja-arvoista, joten täällä ei ainakaan lapsi diabeteksen vuoksi kasva suureksi. Täydellisillä geeneillään ilmeisesti pyyhkii sitten sf-mitoissa yläkäyrillä. Saavuin kotiin eilen labrasta puoli kymmenen aikaan ja lattialla eteisessä odotti saapumisilmoitus äitiyspakkauksesta. Voi sitä iloa ja riemua, piti palata samalla oven avauksella takaisin kohti postia. Eilen pakkaus avattiin ja tongittiin moneen kertaan ja ihasteltiin sekä ihmeteltiin sen sisältöä. Ne keltaiset vaatteet nyt jotenkin minusta edelleenkin on vähän pliisuja ja vastenmielisiä, muuten pakkauksen sisältö oli kyllä oikein ihana. Kovin vain suuria kaikki vaatteet.

Vuokrasopimus uuteen asuntoonkin saatiin eilen illalla tehtyä, osoitteenmuutos, sähkönsiirto ja nettisopimuskin ollaan jo hoidettu kuntoon uuteen asuntoon. Osoite ja sähkö astuu voimaan maanantaina, netti avataan vasta 9. päivä. Mitenkähän sitä muka selviää yli viikon ilman nettiä? Tässä vielä istuksin vanhassa asunnossamme muuttolaatikoiden ja sekasorron keskellä. Yritän laskea jatkuvasti sataan ja miettiä että kohta mun ei tarvii tätä kaaosta enää katsoa, pian meillä on 15 neliötä enemmän tilaa, kiinteä vesimaksu ja monta kymppiä halvempi vuokrakin kuin nykyään. Asunto on toki sitten reippaasti vanhempi, mutta mä tykkään kuitenkin vanhoistakin asunnoista. Kaiken ei tarvii olla uutta, vaikka jotenkin pesänrakennusviettini määräis meitä hankkimaan uutta, hienoa ja kiiltävää. Lapsi tuskin sanoo mitään siihn, että kotimme on 20-30 vuotta vanhassa kerrostalossa. Koti on remontoitu, siellä on astianpesukonekin (mä rakastan, rakastan, rakastan juuri tätä ominaisuutta) ja kaikki muutenkin ihan mallillaan.

Maanantaina meillä onkin sitten lääkäriaika toisen kerran koko raskausaikana. Edellinen käynti oli siellä 12 raskausviikon alulla. Jännittää että onko kaikki kunnossa, paikat kiinni jämäkästi. Olo on ollut ihan hyvä, yöt kyllä levottomia ja minua on alkanutkin kummastuttaa todella levoton oloni. Herään siihen ja se ei lähde ennen kuin nousen kävelemään. Unista ei liene tarvitse kertoa, niissä kyllä sekstaillaan sukupuolesta riippumatta tai sitten ne ovat painajaisia pahimmasta päästä. Selkä ja lonkat edelleenki pienenä vaivana, mutta vielä ei oo sellaista kipua joka löisi tajun tai jalat alta. Sellaista vihlontaa, poltetta tai jomotusta, enkä oo ottanu särkylääkkeitäkään niihin. Närästys mua vaivaa edelleen, mutta siihenki on jo niin tottunu, rennietä mä oon piilotellu sinne tänne kaikkiin käsilaukkuihin, että aina on mukana.

Tänään mun pitäis käväistä mun isäni luona, juteltais vähän siitä opinnäytetyöstä. Hirveesti ois kyllä muutenkin tekemistä, pitäis palauttaa pulloja kauppaan, viedä vaatteita kierrätyspisteelle (ne eivät oo kirpparikelpoisia enää, joten toimitan ne sinne, mistä ne menee jonnekin "vaatteiden taivaaseen"), pakata tavaroita, siivoillakin jo vähän jne. Mutta katsotaan, katsotaan. Huomenna saadaan uuden asunnon avaimet ja viedään pahvilaatikoita ja jätesäkkejä sinne illasta, kunhan mies kotiutuu töistä. Sunnuntaina (anteeksi kaikille vannoutuneille pyhäpäivän viettäjille) tarkoitus on saada muuttoapua miehen kotijoukoista ja muuttaa loput tavarat ja isot kalusteet pakettiautolla sitten. Ensi viikon puuhaankin varmaan laatikoiden, vauvapyykin, oman pyykin, silityksen ja kodin laiton parissa!

Me kuittaamme ja palaamme asiaan, kunhan puitteet on siihen sopivat!