Heräsin tänä aamuna jo ennen kahdeksaa. Oikeastaan vähän jälkeen seitsemän jo. Näin unta, että suutelin rakasta miestäni. Suutelin vain, suutelin ja suutelin. Heräsin hymyillen ja venytellen, enkä saanut enää unenpäästä kiinni. Töihin on mentävä tänään klo 13, mutta ei juuri nyt paina sekään asia. Illalla ikävöin kovasti ulkomailla reissaavaa miestäni. Laitoin viestin ja pian puhelin soikin. "Minä tulen sinun luokse sunnuntaina käymään, minulla on tuliaisia". Olin lentää kattoon ja siitä läpi. Voi ihanaa. Minä ajattelin tietenkin, että nähtäisiin seuraavan kerran vasta ensi torstaina, kun menen miehen luokse. Mies lupasi olla huomenaamuna keittämässä mulle aamukahvia.

Tänä aamuna sitten tarkistin linja-autoaikataulut huomiselle. Harmin paikka, ensimmäinen linja-auto on täällä vasta puoli 12 aikaan. En pysty nukkumaan mitenkään enää niin pitkään, kun olen tottunut ennen 8 joka aamu nousemaan. Päätin siis, että jos mies ei voi aamupalaa mulle tehdä huomenna, niin minä teen hänelle ruokaa huomenna. Niinpä minä läksin kauppaan tuossa tunti sitten.

Kaupasta paikansin ruisvuokaleipää. Ostin sen kylkiäiseksi italialaisin yrtein maustettua tuorejuustoa. Kun tulin kotiin tein pari tuorejuustoleipää ja söin wetabixeja jugurtin kera. Kaupasta ostin myös vitamiinimehua ja nakkasin multivitamiinitabun naamaan. Oon tottunu nyt joka päivä ottamaan vitamiinin ja kyllä sillä on vaikutusta, jaksaa paljon paremmin. Enkä oo muuten juonut kahviakaan enää niin paljon, kun oon noita vitamiineja nappaillu.

Huomenna rakkaani toivottavasti tulee luokseni. Minä suutelen häntä, silitän, otan omakseni ja hellin häntä. Hän oli viime kuussa viikon reissussa ulkomailla ja minä olin vastassa häntä kun hän tuli junalla. Näin hänet jo kaukaa, lähdin vain juoksemaan. Kyyneleet poltti melkein kurkussa ja hyppäsin mieheni syliin ja puristin jalkani hänen vartalon ympärille ja suutelin vain. Junassa raiteilla meitä katseli nainen, joka hymyili meille. Kyllä, minä rakastan ja minä kaipaan vaikka kyse ei olisikaan kuin viikosta. Minä kaipaan jo muutaman minuutin jälkeen.

Huomenna. Toivon niin.

---
Edit: niin, kyllä sieltä kaupasta tarttui mukaan sitä ruokaakin huomiselle, mutta se onkin sitten jo toinen juttu :)