Huonovointisen vuodenaloituksen jälkeen eilen tunsin nenässäni ilkeätä kutkutusta. Mies nyt jo oli kohta viikon verran aivastellut ja niistänyt, joten olihan se odotettavissa että flunssa iskee minuunkin. Heräsin yöllä omaan aivasteluuni ja nyt aamulla sitten katkesi jo jostain verisuonikin rajun aivastelun vuoksi. Minä kun en ole mikään siro tirskauttelija, minä aivastelen kerralla sitten sen 10 aivastusta peräjälkeen ja niin voimalla että kurkkuun sattuu loppupäivän.

Käytiin eilen miehen kanssa uimassakin. Minä olin äreä ja kiukkuinen koko päivän, kun ei miestä paljon uudessa asunnossa näy. Viihtyy niin kovasti tietokoneen parissa makuuhuoneessa. Tosin oltiin sovittu jo uimaan menosta jo ennen uudenvuodenaaton pirskeitä, jotta joululäskeille tehtäisiin kumpikin jotakin. 700 metriä juoksentelin vesijuoksua ja kävin allaskävelyä vielä lämpimässä altaassa veivaamassa 15 minuuttia miehen kanssa. Naurettiin kovasti, oli mukavaa. Tunti vierähti altaissa polskutellessa. Oli rentouttavaa ja mukavaa. Mies veikkaili orastavan flunssani johtuvan kloorin kuivattamista limakalvoista, mutta minä kyllä arvasin että flunssa se on.

Tänään ollaan menossa sitten iltapäivänäytökseen katsomaan Miyazakin animaatiota naapurini Totoro. Originaaliversio teattereissa ja lippu maksoi vain 6,5 euroa. Miyazakin animaatiot ovat niin mainioita, suosikkeja on Liikkuva Linna ja Prinsessa Mononoke. Tosin henkien kätkemäkin on mahtava. Ja rakas lupaili tuossa jo, että voitaisiin ostaa popcorniakin teatterissa.

Tänään pitäisi käydä vielä sitten postissa ja apteekissa. Lisäksi pitäisi käydä ostamassa vitamiiniporetabletteja. Olen jo popsinut pari päivää monivitamiinitabletteja, enkä aio niiden syöntiä lopettaa ennen vauvan yrittämisen aloittamista. Pitäisi ostaa lisäksi kalsiumtablettaja, koska maidonjuonti on mulla jäänyt niin vähälle. Ei oikein maistu enää maito hyvältä.

Päivät kuluvat hitaasti ja ensimmäisenä ja viimeisenä ajatuksena on pienokaisen oletettu maailmaan saattaminen. Tosin nyt vielä sekin, että äiti soitti tänä aamuna, että lääkärit olivat löytäneet sitten sieltä suolistosta jotain. Paha tulehdus siellä ainakin on ja kirurgille kiireellisesti pitää hänen päästä viikon sisässä. Oli kamalaa herätä äidin soittoon, kun hän vain itki puhelimessa. Minulle niin rakas äiti. Ja siskokin sitten meni sossun hoiviin eilen. Hänhän jäi myymälävarkaudesta tässä kiinni. Sitä miettii, että apua jos minunkin lapsistani tulee joskus niin ongelmakimppuja, etten pysty ohjaamaan heitä enää mitenkään. Ei minun äitini epäonnistunut kasvatuksessa. Hänellä on vain niin paljon kaikkea tekemistä ja kapinoiva pikkusisko meni teoissaan liian pitkälle. Hän on nyt siis ainakin kesään saakka sossun huostassa. Teini-ikäisen ei kuulu ryypätä lähes joka päivä, varastaa ja julistaa maailmalle, kuinka seksi on mahtavaa kännipäissään. Ei näin. Ei mekään veljen kanssa, vaikka samat kasvatusperiaatteet meillekin on annettu.

Mutta nyt syömään.