Mun pitäis oikeasti muistaa, että juhliminen lauantaina on huono vaihtoehto. Seuraava päivä menee krapulassa väsyneenä, en saa unta känniyönä ja herään aikaisin aina krapulassa. Sitten krapulailtana tulee uni aikaisin ja sitä unta vain jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Vaikka kellon ympäri. Mä menin kymmeneltä eilen illalla nukkumaan ja mulla soi kello kahdeksalta tänä aamuna. Mutisin miehelle peiton kätköistä, että onko hänellä nyt aamusta mitään erityistä. Ei ollut, joten kello laitettiin kiinni ja nukahdettiin uudestaan. Heräsin puoli kymmenen aikaan ja ihmettelin miksi mun esimies ei oo soittanu. No varmaan siksi, että työluurista oli loppunu akku. Kuinka sopivaa. Avasin puhelimen ja rintaliivejä etsiskellessä se alkoi heti rälläämään. "Joo, oon kotona, nukuin myöhään, en aio toimistolle tänään". Kiitos herralle työpaikoista, jossa ei ole kiinteitä työaikoja. Nyt olisin kuolemassa toimistolla kahvin voimalla.

Hillun kotona lököhousuissa ja tohveleissa. Voisin nostaa nämä vaatteet uusiksi trendikuteiksi. Ois niin kätevätkin ja mukavat päällä. Kannattaako kukaan? Siis että sais mennä ulos kauhtuneessa puserossa, lököttävissä harmaissa housuissa? Jos kaikki pukeutuis silleen, niin oishan se kätevää. Ala-asteellakin tuli muotiin adidaksen nappiverkkarit. Muistaako kukaan? Ne järkyttävät verkkarit, jotka kaikilla piti olla, jotka maksoivat maltaita ja jos niitä ei saanut niin hankki piraattiversiot niistä joltakin torimyyjältä. Voi laupias taivas, muoti on todellakin oikukas.

Eilinen päivä meni jo kalastelussa troolaamiseksi. Isoilla verkoilla suuria määriä. Krapula on kummallinen ja pelottava tila :D... Mies meinasi minut tuossa tiskatessa jo vietellä, piti hätistellä kauppaan se. Kevät tekee ainakin meistä kahdesta ihan höperöitä... Hihii...