Näin sitä ollaan saavutettu nyt se maaginen 23-vuoden ikä ja jo lapsena vannoin tämän iän olevan juuri se ikä tulla äidiksi. Omaan ilmeisesti suuria oraakkelin taitoja... Mutta mutta, räkätaudin kourissa ollaan edelleen, mies ihana osti kakkutarpeet ja aikoo mansikkakakun tehdä minulle tänään. Kutsuttiin pari kaveria kakulle ja kahville. En vain itse maista mitään. Huoh.

Muuten, joku tuolla alavatsassa painaa mun vatsalihasten reunan alle. Aamulla kun virtsarakko oli täynnä, tuntui kuin mulle ois isketty rautakanki tuonne sanonko minne. Oli tosi nihkeää liikkua. Painaa varmaan Papunen kohdun kanssa sitten vielä jonnekin sinne alas. No niinhän se lääkärikin sanoi, että vielä on kohtu taaksepäin eikä voinut arvioida kokoa. Joten varmaankin on nyt ajan kysymys, milloin vatsalihakset antaa tietä kohdulle. Jännää :)

Opinnäytettä kirjoitin eilen taas parin tunnin verran, tänään ainakin tunnin katselen noita kirjoja ja kirjoitan ajatuksia ylös. Pakko pitää homma kasassa, ettei tule samanlaista paniikin sekaista itkuhätä kohtausta kuin toissapäivänä. Koko läpyskää on kasassa 30 sivua nyt.

Näin viime yönä unta, että ammuin vihaista merileijonaa haulikolla ja sitten kaikki maailman semmoiset elukat hyökkäsi maalle. Lisäksi unessa mä seurustelin nuoren Michael Monroen kans (ai mitennii mun uniin tulee tuo viimein lopettamani Bändärin tunnustukset- kirja...) ja suuteloin hänen kanssaan. Että näin...