Papunen on kellunut sisuksissani suuntaan ja toiseen. Liikkeitä tuntuu nyt välillä joka puolelta, tosin hieman harvemmin nyt kuin viime viikolla. Viime viikolla ei pikkuista meinannut saada rauhoittumaan millään. Nyt on sitten ollut hiljaiseloa, joka saa huolestumaankin välillä. Ultraan ei ole enää kuin reilu kaksi viikkoa. Odotan kauhun ja innon sekaisin tuntein ultraa ja tietenkin toivon että siellä on sykkivä sydän ja eläväinen lapsi mukana.

Papusen jalkapohja on tällä hetkellä n. sentin mittainen kantapäästä varpaisiin. Niin pieni, mutta kuitenkin jo niin suuri. Tällä raskausviikolla sikiön kehitys on kovimmillaan, pituutta tulee 5 cm. Jalat kasvaa kaikkein eniten, joten liikkeet voi alkaa tuntua jo selkeämpinä potkuina. Nyt kun liikkeet on ollut sellaista muljahtelua, välillä pieniä tönäisyjä. Kyllä niitä täytyy pysähtyä kuulostelemaan, muuten ne saattaisivat mennäkin ohi.

Itse olen aina tutkiskellut kroppaani ja pistänyt merkille kaikki vieraat tuntemukset, joten se oli ihan ominaista mulle, että jatkuvasti kuulostelen uusia juttuja.

Kolmen viikon päästä olen jo vaimo! Huisia.